mitkä ovat sekä hyvän että huonon työsuojelun taloudelliset vaikutukset? On elintärkeää, että päättäjät, tutkijat ja välittäjät ymmärtävät vastauksen tähän kysymykseen, mutta se vaatii laadukasta dataa. EU-OSHA pyrkiikin vastaamaan tähän tarpeeseen kaksivaiheisessa yleiskuvahankkeessaan ”Costs and benefits of occupational safety and health”, jonka tavoitteena on kehittää taloudellinen kustannusmalli luotettavien kustannusarvioiden laatimiseksi.
Vaihe 1: laaja tutkimus, jonka avulla voidaan tunnistaa ja arvioida kussakin jäsenvaltiossa käytettävissä olevat tiedot, joita voidaan käyttää kustannusten laskentamallin kehittämiseen.
Output: an overview report Estimating the cost of work-related accidents and ill-health: an analysis of European data sources (2017).
vaihe 2a: laadi kustannusarviomalli, joka perustuu saatavilla oleviin kansainvälisiin tietoihin yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön, kansainvälisen Työterveyskomission sekä Suomen ja Singaporen laitosten kanssa.
Lähtö: tietojen visualisointityökalu, joka näyttää kustannusarviomallin (2017) havainnot.
työperäiset tapaturmat, sairaudet ja kuolemantapaukset aiheuttavat suuria taloudellisia kustannuksia yksilöille, työnantajille, hallituksille ja yhteiskunnalle. Huonon työsuojelun kielteisiä vaikutuksia ovat kalliit varhaiseläkkeet, ammattitaitoisen henkilöstön menetys, poissaolot ja poissaolot (kun työntekijät tulevat töihin sairaudesta huolimatta, mikä lisää virheiden todennäköisyyttä) sekä korkeat sairaanhoitokulut ja vakuutusmaksut. On arvioitu, että 3,9% maailman bruttokansantuotteesta ja 3.3 prosenttia EU: n BKT: stä muodostaa työperäisten tapaturmien ja sairauksien yhteiskunnalliset kustannukset (ks.tietojen visualisointi). Prosentuaalinen osuus vaihtelee suuresti maiden välillä, erityisesti länsimaiden ja muiden maiden välillä, riippuen teollisesta yhdistelmästä, lainsäädännöstä ja ennaltaehkäisyyn liittyvistä kannustimista.
vaihe 2b: kehitetään kansallisiin tietolähteisiin perustuva kehittyneempi kustannuslaskentamalli.
Lähtö:
- raportti ja yhteenveto aiheesta ”the value of occupational safety and health and the social costs of work-related injuries and diseases”(2019)
- esitys työsuojelun arvo-työperäisten tapaturmien ja sairauksien yhteiskunnallisten kustannusten arviointi (2019)
vammoihin, sairauksiin ja kuolemiin liittyy erilaisia kustannuksia. Ensinnäkin on suoria kustannuksia, kuten terveydenhuollon kustannuksia. Kustannuksia aiheutuu myös tuottavuuden menetyksistä ja tuotannon supistumisesta. Lisäksi on kustannuksia, jotka liittyvät ihmisen hyvinvointiin kohdistuviin vaikutuksiin-eli ihmisten elämään ja terveyteen — ja jotka voidaan mitata ja sisällyttää rasitusarvioon. Kussakin työhön liittyvässä tapaturmassa tai sairaudessa on kyse näistä tekijöistä, ja kun kaikkien tapausten kustannukset lasketaan yhteen, saadaan arvio tapaturman ja sairauden aiheuttamasta ammatillisesta kokonaiskuormituksesta. Tätä tapaa laatia kustannusarvio-eli lisätä edellä mainitut erilaiset kustannukset kokonaiskustannusten arvioimiseksi-kutsutaan usein alhaalta ylöspäin suuntautuvaksi lähestymistavaksi.
voidaan soveltaa myös ylhäältä alas-lähestymistapaa: kokonaiskustannukset arvioidaan laskemalla tapaturman ja sairauden kokonaiskuormitus ja arvioimalla ammattitekijöiden aiheuttama osuus tästä kokonaismäärästä. Tämän jälkeen voidaan arvioida työtapaturman ja ammattitaudin aiheuttamat kustannukset. Nämä kustannukset ilmaistaan usein olemassa olevina terveyden mittoina, kuten vammaiskorjattuina elinvuosina (DALYs).
nykyisessä hankkeessa molemmat lähestymistavat ovat seuraavat:
- alhaalta ylös-malli, jossa otetaan huomioon suorat kustannukset, välilliset kustannukset ja aineettomat kustannukset (vaikutukset elämänlaatuun ja terveyteen);
- ylhäältä alaspäin-malli, joka perustuu työhön liittyvän Dalyn rahalliseen arvoon.
molempien mallien tietoja kerättäessä viitevuotena käytettiin vuotta 2015, jotta maiden välisiä ja lähestymistapojen välisiä vertailuja voitiin tehdä.
