Stanley Robert ”Bobby” Vinton, Jr. (s. 16. huhtikuuta 1935) on yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä. Popmusiikkipiireissä hän tuli tunnetuksi ”puolalaisena Pochin prinssinä”, sillä hänen musiikkinsa kunnioittaa hänen puolalaista perintöään. Tunnettu enkelimäinen laulu love songs, hänen suosituin laulu, ”Blue Velvet” (cover Tony Bennettin 1951 laulu), korkeimmillaan numero 1 on nyt nimetty Billboard Pop Singles Chart, ja numero 2 Britanniassa 1990. Se toimi myös inspiraationa samannimiselle elokuvalle.
early life
Vinton on paikallisesti suositun yhtyeenjohtaja Stan Vintonin ja Dorothy Studzinski Vintonin ainoa lapsi. Hän on puolalaista ja liettualaista syntyperää. Suvun sukunimi oli alun perin Vintula, ja sen muutti Vintonin isä. Vintonin vanhemmat kannustivat poikansa kiinnostusta musiikkiin antamalla hänelle päivittäisen 25 sentin viikkorahansa sen jälkeen, kun hän oli harjoitellut klarinettia.
Vinton perusti 16-vuotiaana ensimmäisen yhtyeensä, joka soitti klubeja ympäri Pittsburghin aluetta. Tienaamillaan rahoilla hän rahoitti yliopistokoulutustaan Duquesnen yliopistossa, jossa hän suoritti tutkinnon musiikin säveltämisessä. Duquesnessa ollessaan hän oppi käyttämään kaikkia yhtyeen soittimia: pianoa, klarinettia, saksofonia, trumpettia, rumpuja ja oboeta. Kun Vintonista tuli aktiivinen muusikko, oli tavallista, että ihmiset sekoittuivat isän ja pojan yhtyeisiin, sillä molempien nimi oli Stanley. Vintonin isä ehdotti, että hänen poikansa käyttää hänen toinen nimi Robert ammattimaisesti selvittää sekaannusta.
Vintonin Syntymäpaikka Canonsburg, Pennsylvania on myös Perry Comon Syntymäpaikka. Joey Powers syntyi läheisessä Washingtonissa, Pennsylvaniassa, ja soitti aikoinaan Vintonin kanssa yhtyeessä. Vintonin kotikaupunki nimesi hänen kunniakseen kaksi katua, Bobby Vinton Boulevardin ja lyhyemmän viereisen Bobby Vinton Driven. Nämä kadut rakennettiin 1970-luvun lopulla; aiemmat yritykset nimetä asuinkatu hänen mukaansa epäonnistuivat. Asukkaat eivät välittäneet siitä, että laulaja käytti TV-haastatteluissa kotikaupunkinaan aina Pittsburghia. Como väitti aina Canonsburgia kotikaupungikseen, joten sadat ihmiset muuttivat osoitettaan, kun kaupunki nimesi kadun east Endissä Perry Comon mukaan. Canonsburgin kaupunginisät suunnittelivat pystyttävänsä patsaan Vintonin kunniaksi, mutta Vinton itse käytti veto-oikeuttaan ja totesi, että suunnitellut 100 000 dollarin kustannukset voisivat mennä paljon tärkeämpiin kaupungin tarpeisiin.
ura
1960-luku
palveltuaan kaksi vuotta Yhdysvaltain armeijassa, jossa hän toimi kappalaisen apulaisena, Vinton sai vuonna 1960 levytyssopimuksen Epic Recordsilta: ”nuori mies Big Bandin kanssa”. Epic Recordsin sopimuksen tauko oli tullut Vintonin ja hänen yhtyeensä esiinnyttyä Guy Lombardon TV: n kykyjenetsijät-ohjelmassa. Kaksi albumia ja useita singlejä eivät kuitenkaan menestyneet, ja Epic ready to pull the plug-levyn myötä Vinton löysi ensimmäisen hittisinglensä kirjaimellisesti istuen hylätystä kasasta. Kappaleen nimi oli”Roses Are Red (My Love)”. Vintonin piti tehdä kappaleelle oma promootionsa; hän osti tuhat kappaletta ja palkkasi nuoren naisen toimittamaan kopion levystä ja tusinan punaisia ruusuja jokaiselle paikalliselle DJ: lle. Se vietti neljä viikkoa Billboard Hot 100-listan ykkösenä. Hänen tunnetuin kappaleensa on vuoden 1963″ Blue Velvet”, joka oli alun perin Tony Bennettin pienehkö hitti vuonna 1951, joka nousi myös listaykköseksi. 23 vuotta myöhemmin David Lynch nimesi elokuvansa Blue Velvetiksi kappaleen mukaan. Vuonna 1990 ”Blue Velvet” nousi Britannian singlelistan sijalle 2 oltuaan mukana Nivean mainoksessa. Vuoden 1990 uudelleenjulkaisu nousi myös Irlannin singlelistan sijalle 3 ja Australiassa sijalle 7.
vuonna 1964 Vintonilla oli kaksi ykköshittiä, ”There! I ’ ve Said It Again ”(vuoden 1945 hitti Vaughn Monroelle) ja”Mr. Lonely”. Vintonin versio kappaleesta ” There! I ’ve Said It Again” on huomionarvoinen siitä, että se on Beatlesia edeltäneen ajan viimeinen Yhdysvaltain Billboard-listan ykkössingle, jonka ”I Want to Hold Your Hand”syrjäytti Hot 100’ s summitilta. Huomionarvoista on myös se, että Vinton jatkoi suuria hittejä Britannian hyökkäyksen aikana, pisteyttämällä 16 top-ten hittiä, kun taas Connie Francis, Ricky Nelson, The Shirelles ja muut 1960-luvun alun suuret artistit kamppailivat jopa Top 30: een.
Vinton kirjoitti kappaleen ”Mr. Lonely” ollessaan kappalaisen apulaisena Yhdysvaltain armeijassa 1950-luvun lopulla. Kappale nauhoitettiin saman vuoden 1962 session aikana, joka tuotti ”Roses Are Redin” ja käynnisti Vintonin laulajanuran. Se julkaistiin albumiraitana vuoden 1962 Roses Are Red (ja muita kappaleita nuorille & sentimental) – LP: llä. Huolimatta Vintonin painostuksesta julkaista se singlenä, Epic sen sijaan sai Buddy Grecon julkaisemaan sen ja se floppasi. Kaksi vuotta ja miljoonia levyjä myyty myöhemmin, Bobby vallitsi Epic sisällyttää ”Mr. Lonely” hänen Bobby Vinton ’ s Greatest Hits LP. Pian DJ: t tarttuivat kappaleeseen ja airplay aiheutti kysyntää singlejulkaisulle. ”Herra. Lonely ” nousi listoille loppusyksystä 1964 ja nousi Hot 100-listan ykköseksi 12.joulukuuta 1964. Epic sitten julkaisi LP Bobby Vinton Mr. Lonely, jolloin kappale ainutlaatuinen vaatia mainetta, koska se nyt ilmestyi kolme Bobby Vinton albumit julkaistiin kahden vuoden sisällä. Kappale on jatkanut säveltäjänsä kultalevyrankingia 45 vuoden aikana siitä, kun se nousi listasijalle 1. Harmony Korine nimesi vuonna 2007 ilmestyneen elokuvansa Mister Lonely jälkimmäisen mukaan ja esittää kappaleen elokuvan ensi-illassa, ja se on nyt myös Akonin hitin ”Lonely”pohjana.
vuonna 1965 Vinton jatkoi ”yksinäistä” menestysputkeaan itse kirjoittamallaan ”L-O-n-E-L-Y”-kappaleella. ”Long Lonely Nights” nousi listasijalle 12 ja poiki albumin, Bobby Vinton Sings for Lonely Nights. Vintonin itse kirjoittama vuoden 1966 hitti, ”Coming Home Soldier”, oli suosikki tilausesityksissä Yhdysvaltain asevoimien verkossa Kylmän Sodan ja Vietnamin aikana, usein kutsuttu sotilaat aikeissa nousta Freedom Bird, joka veisi heidät takaisin ”Land of the Round Doorknobs”. Vinton ’ s rehevä 1967 remake ”Please Love Me Forever”, joka saavutti numero 6 ja myi yli miljoona kappaletta, alkoi merkkijono kaksitoista peräkkäistä hittejä, kaikki remakes, yli hieman alle viisi ja puoli vuotta päästä Hot 100. Hänen vuoden 1968 hittinsä ”I Love How you Love Me” nousi sijalle 9, myi yli miljoona kappaletta ja sai RIAA: lta kultalevyn.
1970-luvulla
1970-luvulla ”Polish Prince” jatkoi nousuaan Top 40: een, erityisesti Jimmy ”The Wiz” Wiznerin ja CBS: n äänittäjän Jim Reevesin tuottama ”Ev’ ry Day of My Life”, joka nousi sijalle 24 29.huhtikuuta 1972, ja ”Sealed With a Kiss” nousi sijalle 19 19. -26. elokuuta 1972. Kahden hitin menestyksestä huolimatta Epic Records päätti pudottaa Vintonin sopimuksestaan seuraavana vuonna, väittäen hänen levymyyntipäiviensä olevan ohi.
lannistumatta Vinton käytti 50 000 dollaria omia rahojaan kappaleeseen ”My Melody of Love”, joka oli osittain itse kirjoitettu ja osittain laulettu puolaksi. Ehdotus lauluun tuli Vintonin äidiltä. Kun kuusi suurta levy-yhtiötä hylkäsi Vintonin, ABC Records osti Vintonin idean, ja tuloksena oli miljoonia myynyt single simple lyrics, joka nousi Billboard Hot 100-listan sijalle 3, Cashbox Top 100-listan sijalle 2 ja AC-listan sijalle 1 vuonna 1974. Kultalevy, Melodies of Love, seurasi sekä enemmän Top 40 pop hittejä (perinteinen ”Beer Barrel Polka”, myös laulettu osittain puolaksi, ja ”Dick and Jane” vuonna 1975), onnistunut puolen tunnin varietee show Bobby Vinton Show (joka esitettiin 1975 jotta 1978), joka käytti ”My Melody of Love” sen tunnuskappale; ABC Records myöhemmin julkaissut albumin kappaleita suoritetaan show.
vuonna 1978 CBS TV esitti Bobby Vintonin Rock N’ Rollers-elokuvan yhden tunnin erikoisjakson, joka saavutti huippuarvostelut. Aiemmin tällä vuosikymmenellä Vinton näytteli myös kahdessa John Waynen elokuvassa, Big Jake ja Junaryöstäjät.
Kunnianosoitukset ja saavutukset
hän omisti Bobby Vinton Blue Velvet Theatren Missourin Bransonissa vuoteen 2002 asti, jolloin teatteri myytiin Spirit of the Dancen luojalle ja tuottajalle David Kingille. Vinton palaa Bransoniin vuosittain rajoitettujen teatteritöiden vuoksi.
Billboard-lehti kutsui Bobby Vintonia ”Rock-aikakauden kaikkien aikojen menestyneimmäksi rakkauslaulajaksi”. Vuodesta 1962 vuoteen 1972 Vintonilla oli enemmän Billboard number 1-hittejä kuin kenelläkään muulla mieslaulajalla, kuten Elvis Presleyllä ja Frank Sinatralla. Tunnustuksena levytysurastaan Bobby Vintonilla on tähti Hollywood Walk of Famella osoitteessa 6916 Hollywood Blvd.
Vintonin alma mater, Duquesnen yliopisto, myönsi hänelle musiikin kunniatohtorin arvon vuonna 1978.
vuonna 2011 Grammy-voittaja Jimmy Sturr ja Hänen Orkesterinsa levyttivät Vintonille ”Polish Prince” – kappaleen, joka oli hatunnosto Vintonille, ja sisällyttivät sen Grammy-ehdokkaana olleelle Not Just Another Polka-CD: lleen. Kappaleen on sanoittanut Johnny Prill ja se perustuu vuonna 1978 julkaistuun omaelämäkertaan the Polish Prince – Bobby Vinton.
näyttelemistä
Vinton esiintyi laulajanuransa aikana seitsemässä näyttelijäroolissa, alkaen beach party-elokuvasta Surf Party vuonna 1964. Hän oli myös valettu Jeff McCandles 1971 John Wayne elokuva, Big Jake ja toinen Wayne elokuva, Junaryöstäjät (1973), kuten Ben Young. Hänen viimeinen näytön esiintymisensä oli Bobby Gaines vuonna 1983 episodi ”Chance of a Lifetime” NBC family draama tv-sarja, Boone, pääosissa Barry Corbin, Tom Byrd, ja Ronnie Claire Edwards. Vuosia aiemmin vuonna 1965 hän esitti George Reynoldsia ABC: n tilannekomediasarjassa ”Patty and the Newspaper Game”.
henkilökohtainen elämä
Vinton ja hänen vaimonsa Dolores ”Dolly” Dobbins ovat olleet naimisissa 17.joulukuuta 1962 lähtien. He asuvat Englewood, Florida, ja on viisi lasta: Robert (joka soitti Vinton vuonna 1990 elokuva Mafiaveljet), Kristin, Christopher, Jennifer (joka myöhemmin laillisesti muutti etunimensä Hannah naimisiin), ja Rebecca.