vauraus liittyy väestön kunkin henkilön keskimääräiseen kulutukseen. Yleinen kulutuksen mittaustapa on bruttokansantuote asukasta kohti. Vaikka bruttokansantuote henkeä kohti mittaa tuotantoa, usein oletetaan, että kulutus kasvaa, kun tuotanto kasvaa. Bruttokansantuote asukasta kohti on kasvanut tasaisesti viime vuosisatojen ajan, ja vaikutusyhtälöksi kutsutun kaavan i = PAT mukaan se lisää ihmisen ympäristövaikutuksia. Yhtälöä i = PAT ehdottivat ja kehittivät Ehrlich, Holdren ja Commoner 1970-luvun alussa (Ehrlich and Holdren, 1971; Commoner, 1972). Siinä tunnustetaan, että ihmispopulaation ympäristövaikutuksia voidaan pitää populaation koon (P), vaurauden (A) ja kunkin kulutusyksikön (T) tarjontaan käytettyjen teknologioiden aiheuttamien ympäristöhaittojen tuotteena. Joskus, koska A: n ja T: n arviointi on vaikeaa, niiden tuotteelle käytetään korvikkeena energiankäyttöä henkeä kohti. Joissakin tapauksissa T on yhtä kuin vaikutus toimialayksikköä kohti (Dietz ja Rosa, 1994), ja toisissa T on melko sumea luokka, joka kattaa kaikki vaihtelun lähteet väestöä ja vaurautta lukuun ottamatta (Fischer-Kowalski ja Amann, 2001).
vaihtoehtoja i = PAT
kun taas I = PAT-yhtälö vakiintui nopeasti normiksi ja sitä ovat käyttäneet ja siteeranneet monet organisaatiot ja yksittäiset ihmiset siitä lähtien, kun viime aikoina yhtälölle on ehdotettu erilaisia vaihtoehtoisia muotoiluja.
Dietz and Rosa (1994) esitti stokastisen (probabilistisen) uudelleenmuotoilun vaikutusyhtälöstä (STIRPAT – stokastiset vaikutukset regressiolla väestöön, vaurauteen ja teknologiaan), jonka he väittivät helpottavan sosiaalisen tutkimuksen tilastollisten työkalujen soveltamista i = PAT-tutkimuksiin. Schulze (2002) ehdotti kaavan muuttamista muotoon I = PBAT, joka kiinnittää huomion ”moniin käyttäytymisvalintoihin, jotka ovat välittömästi kaikkien yksilöiden saatavilla”. Schulz muistuttaa, että vauraus ja teknologia eivät sanele käyttäytymispäätöksiä. Hän antaa esimerkin henkilöstä, joka on varakas ja käyttää vain tehokkaimpia laitteita ja jonka ympäristövaikutukset riippuvat edelleen siitä, onko henkilö ylenpalttinen kuluttaja vai ei.
Willey (2000) totesi, että kulutukseen vaikuttavat elintavat ja järjestäytyminen. Rikkaissa maissa parempi järjestäytyminen voisi johtaa kulutuksen vähenemiseen henkeä kohti, mutta köyhissä maissa parempi järjestäytyminen voisi johtaa kulutuksen valtavaan kasvuun. Niinpä hän ehdotti vaikuttavuusyhtälön muuttamista muotoon I = juoni (väestö, elämäntapa, organisaatio, teknologia).
Fischer-Kowalski ja Amann (2001) väittävät, että vaikutusyhtälön täydessä ymmärryksessä on otettava huomioon eri maiden erilaiset sosioekonomiset järjestelmät sekä globalisaation ja kaupan vaikutukset.
kaikki sosioekonomiset järjestelmät, joille i = PAT-kysymys voidaan esittää, eivät ole sulautuneita ainoastaan luonnollisiin ympäristöihin vaan myös sosiaalisten järjestelmien verkostoihin, joiden kanssa ne ovat vuorovaikutuksessa. Tämän vuorovaikutuksen luonne vaikuttaa ratkaisevan tärkeältä niiden ympäristöllisen (ja tietenkin myös taloudellisen) suorituskyvyn kannalta, ja tämä on vielä tärkeämpää globalisaation kannalta.
Commoner, B. (1972) the Closing Circle: Nature, Man, and Technology, London: Jonathan Cape.
Dietz, T. and Rosa, E. A. (1994) ”Rethinking the environmental impacts of Population, Affluence and Technology”, Human Ecology Review, 1 (2): 277-300.
Ehrlich, P. R. and Holdren, J. P. (1971) ”Impact of population growth”, Science, 171: 1212– 217.
Fischer-Kowalski, M. ja Amann, C. (2001) ”Beyond IPAT and Kuznets curves: globalisation as a vital factor in analysing the environmental impact of socio-economic metabolism”, Population and Environment, 23(1): 7-47.
Schulze, P. C. (2002). I=pat, Ecological Economics 40; 149-150.
Willey, D. (2000) Some Hopes and Thoughts for the Future, Manchester: Optimum Population Trust.
jatkoon:
Gaia Watch of the UK: I=PAT. An Introduction: URL: http://www.populationgrowth-migration.info/essays/IPAT.html .
Gaia Watch of the UK: Väestön ja kasvun muuttoliike
Katso myös ympäristön Kuznets-käyrä.
Tämä sanasto perustuu Willi Haasin, Simron Jit Singhin ja Annabella Muselin puheenvuoroihin.
ejolt sanaston toimittajat: Hali Healy, Sylvia Lorek ja Beatriz Rodríguez-Labajos