Parrakkaat Lohikäärmeliskot Ovat Fiksumpia Kuin Luulisi!

jokainen parrakasta lohikäärmettä omistava tietää, että ne ovat melko älykkäitä matelijoita. Mutta tiesitkö, että he ovat älykkäämpiä kuin olet ehkä aiemmin ajatellut?

Mainos

parrakas Dragon Care Sheet

parrakas Dragon Morphs

Oregon Grandma suorittaa elvytystä parrakas lohikäärme ja pelastaa lapsenlapsen lemmikin

Mainos

tutkijat Lincolnin yliopisto Isossa-Britanniassa ja Unkarissa halusi selvittää, voisiko partalohikäärme (Pogona vitticeps) seurata toisen Partalohikäärmeen esimerkkiä selvittäessään, miten avata Rautalankaovi päästäkseen käsiksi sen ruokaan. Tutkijat asettivat koulutetun koehenkilön aitaukseen seitsemän muun parrakkaan lohikäärmeen kanssa ja tarkkailivat heitä, kun he havaitsivat koulutetun parran avaavan oven kynsillään ja päällään ja pääsevän sisään ruokahuoneeseen. Kaikki kouluttamattomat parrakkaat lohikäärmeet onnistuivat avaamaan oven ja saamaan ruokamadon hoitoon nähtyään koulutetun parrakkaan Lohikäärmeen. Neljä parrakasta lohikäärmettä, jotka toimivat kontrolliryhmänä eivätkä nähneet koulutetun parrakkaan Lohikäärmeen avaavan ovea, eivät onnistuneet avaamaan ovea päästäkseen käsiksi jauhomatoon.

tämä koe auttaa kumoamaan yleisen käsityksen, että matelijat eivät ole yhtä älykkäitä kuin ne eläimet, jotka ovat ”korkeammalla” evoluutioketjussa. Tiedemiesten ”todelliseksi jäljitelmäksi” kutsuman oppimiskyvyn uskotaan olevan ainutlaatuinen ihmisillä ja kehittyneillä kädellisillä, ei matelijoilla.

Mainos
bearded dragon

gina cioli/i-5 studio

Bearded dragons pystyy imitoimaan muita parrakkaita lohikäärmeitä avaamaan ovia.

”kyky oppia jäljittelemällä on ajateltu olevan sosiaalisen oppimisen huippukohta, ja sitä on pitkään pidetty ihmisille tunnusomaisena ominaisuutena. Näistä kyvyistä matelijoilla ei kuitenkaan tiedetä mitään”, johtava tutkija Anna Wilkinson Lincolnin yliopiston biotieteiden laitokselta sanoi lausunnossaan.

Mainos

”tämä tutkimus viittaa siihen, että partalohikäärme kykenee sosiaaliseen oppimiseen, jota ei voida selittää yksinkertaisilla mekanismeilla – kuten sillä, että yksilö on vedetty tiettyyn paikkaan, koska se on havainnut toisen kyseisessä paikassa, tai havainnoivalla oppimisella. Havainto ei sovi yhteen sen väitteen kanssa, että vain ihmiset ja vähemmässä määrin suuret apinat pystyvät jäljittelemään.”

Lincolnin yliopiston lisäksi tutkimukseen osallistui tutkijoita unkarilaisesta Eötvösin yliopistosta, Unkarin tiedeakatemiasta ja Wienin eläinlääketieteellisestä yliopistosta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.