mikä on kieltotuomio?

välipäätös on tuomioistuimen määräys, joka määrää yrityksen tai henkilön lopettamaan jonkin tietyn teon tai asian tekemisen (jota kutsutaan ”kieltomääräykseksi”) tai tekemään (”pakottavaksi kieltomääräykseksi”). Kieltomääräystä rikkova osapuoli voidaan tuomita oikeuden halventamisesta, mikä voi joissakin olosuhteissa johtaa vankeusrangaistukseen.

milloin asianosainen voi hakea kieltoa?

kieltohakemuksen voi tehdä ennen oikeudenkäynnin alkamista tai sen jälkeen. Tuomioistuin voi antaa kieltomääräyksen ennen oikeudenkäynnin alkua, jos asia on kiireellinen tai jos se on tarpeen oikeuden edun vuoksi (esimerkiksi jos on olemassa todellinen vaara, että varat loppuvat tai todisteet tuhoutuvat).

ennen oikeudenkäyntiä tehtyä välipäätöstä kutsutaan ”väliaikaiseksi” tai ”väliaikaiseksi” välipäätökseksi. Sen voidaan ilmaista pysyvän voimassa tietyn ajan. Muussa tapauksessa se on voimassa siihen asti, kunnes asia tulee käsittelyyn tai tuomioistuin antaa uuden määräyksen. Kun asia tulee käsittelyyn, oikeus päättää, tehdäänkö” lopullinen ” välipäätös. Väliaikaisia kieltoja käsitellään tarkemmin jäljempänä.

yleiset periaatteet

seuraavia periaatteita sovelletaan kaikkiin kieltoihin:

1. Kieltoa hakevalla osapuolella on oltava pätevä peruste

sen on kyettävä osoittamaan, että sillä on laillisia oikeuksia, joita muiden osapuolten kanne on heikentänyt tai todennäköisesti heikentää, tai että toinen osapuoli on käyttäytynyt tai todennäköisesti käyttäytyy sopimattomalla tavalla. Kanteen aineellisen syyn (toisin sanoen kanteen, jonka perusteella kanne voidaan nostaa yhteisöjen tuomioistuimessa) on oltava

2. Kieltomääräykset ovat harkinnanvaraisia muutoksenhakukeinoja

välipäätös on oikeudenmukainen oikeussuojakeino, mikä tarkoittaa, että:

• yhteisöjen tuomioistuimella ei ole koskaan velvollisuutta antaa kieltotuomiota, ja se käyttää harkintavaltaansa vain silloin, kun se vaikuttaa oikeudenmukaiselta ja kätevältä;
  ii. kieltotuomioon sovelletaan tavanomaisia oikeudenmukaisia sääntöjä, erityisesti:
  • viivyttely kieltotuomion hakemisessa voi vahingoittaa vakavasti mahdollisuuksia saada kieltotuomio; ja
  • kieltoa hakevalla osapuolella on oltava ”puhtaat kädet” (eli heidän on itse pitänyt toimia asianmukaisesti).

3. Vahingonkorvaukset eivät saa olla riittävä oikeussuojakeino

tuomioistuin ei myönnä välipäätöstä, jos taloudellisen korvauksen myöntäminen olisi riittävä oikeussuojakeino (toisin sanoen jos kieltoa hakeva osapuoli voidaan hyvittää kokonaisuudessaan pelkästään vahingonkorvauksen myöntämisellä).

Välipäätökset

Välipäätökset saadaan joko ”irtisanomisajalla”tai” ilman irtisanomisaikaa”. ”On notice” – hakemuksella toiselle puolelle kerrotaan, että kieltohakemus tehdään ja milloin ja missä se kuullaan.

”ilman ennakkoilmoitusta” – hakemus tehdään ilman, että toinen osapuoli ilmoittaa hakemuksesta tai on läsnä hakemuskäsittelyssä. Tuomioistuin antaa kieltomääräyksen tällaisesta hakemuksesta vain, jos on olemassa hyvä syy olla antamatta vastaajalle huomautusta (esim. asia on niin kiireellinen, että hakija ei ehdi kertoa vastaajalle aikovansa hakea kieltotuomiota tai jos irtisanominen johtaisi vakavaan vaaraan todisteiden tuhoutumisesta tai omaisuuden katoamisesta ennen kieltotuomion kuulemista).

välitoimihakemus voi olla ”ex parte”tai” inter partes”. ”Ex parte” – kanteessa ainoastaan kieltotuomiota hakevalla osapuolella on mahdollisuus viedä asiansa yhteisöjen tuomioistuimeen. Inter partes-hakemuksessa yhteisöjen tuomioistuin kuulee molempien osapuolten perustelut.

voi olla myös edellä mainittujen yhdistelmiä. Erityisen kiireellinen hakemus voi olla esimerkiksi”ex parte ilman ennakkoilmoitusta”. Kiireellisemmissä tapauksissa (mutta jos toisella osapuolella ei ole vielä aikaa asian valmisteluun) asia voidaan käsitellä etukäteen (jolloin toinen osapuoli voi olla läsnä istunnossa ja sille voidaan antaa rajoitettu mahdollisuus esittää huomautuksia, mutta se ei voi esittää koko asiaa).

”ex parte” – hakemuksen käsittelemiseksi on osoitettava riittävän vahva asia, jotta oikeudenkäynti voidaan aloittaa kuulematta vastapuolen asiaa. On ratkaisevan tärkeää, että välipäätöstä hakeva osapuoli ilmoittaa Yhteisöjen tuomioistuimelle kaikki asian kannalta epäedulliset seikat mukaan lukien .Laiminlyönti voi johtaa kieltomääräyksen kumoamiseen ja siihen, että tuomioistuin määrää kantajan korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut ja vahingonkorvaukset kieltomääräyksestä aiheutuneesta haitasta.

jos yhteisöjen tuomioistuin antaa ”ex parte” – välipäätöksen, se määrää yleensä päivämäärän uudelle kuulemiselle, jossa kaikki osapuolet ovat läsnä, ja väliaikainen välipäätös kestää vain kyseisen istunnon pitämiseen saakka. Vaihtoehtoisesti välipäätöksen voidaan ilmaista kestävän määräämättömän ajan (oikeudenkäyntiin asti), mutta sillä edellytyksellä, että kieltomääräyksen kohteena oleva osapuoli voi pyytää tuomioistuinta muuttamaan sitoumusta tai purkamaan sen. Jatkokäsittelyssä kieltotuomion kohteena oleva osapuoli voi väittää, että kieltotuomiota ei olisi pitänyt myöntää tai se olisi pitänyt kumota.

yhteisöjen tuomioistuimella on aina valta muuttaa tai kumota jonkin asianosaisen hakemusta koskeva määräys.

Ristisitoumus vahingonkorvausten osalta

yleensä ennen välipäätöksen antamista tuomioistuin vaatii kieltoa hakenutta osapuolta antamaan toiselle osapuolelle ”ristisitoumuksen vahingonkorvauksista” (eli sitoumuksen korvata toiselle osapuolelle vahingonkorvaus vahingosta, jonka kieltotuomio voi aiheuttaa, jos tuomioistuin päättää myöhemmin jostain syystä, että kieltotuomiota ei olisi pitänyt myöntää tai se olisi pitänyt purkaa). Tapauksen olosuhteista riippuen ristisitoumuksen perusteella määrätyt vahingonkorvaukset voivat olla huomattavia.

yhteisöjen tuomioistuin voi myös vaatia kieltoa hakevaa osapuolta osoittamaan, että heillä on keinot vastata ristiinyritysten aiheuttamasta vastuusta (ja jos he ovat englannin ja Walesin ulkopuolella, heidän on ehkä talletettava ja jätettävä varoja Englantiin ja Walesiin tällaisen vastuun varalta). Kieltotuomiota hakevan osapuolen kyky tai muu mahdollisuus vastata tämän sitoumuksen mukaisesta mahdollisesta vastuustaan otetaan huomioon päätettäessä kieltotuomion myöntämisestä.

mitä menettelyä on noudatettava välipäätöksen saamiseksi?

tuomioistuimelle tehdään hakemus, joka käsittelee (tai tulee käsittelemään) pääasiaa. Virallisen Hakemusilmoituksen vaatimuksesta voidaan luopua, jos hakemus jätetään ilmoittamatta (tällöin on kuitenkin yleensä sitouduttava antamaan Yhteisöjen tuomioistuimelle hakemusilmoitus kiireellisenä).

Hakemusilmoituksessa on mainittava:

• mitä määräystä Kantaja vaatii;
• syyt, joiden vuoksi Kantaja vaatii määräystä;
• (jos kyseessä on suullinen käsittely) istunnon päivämäärä, kellonaika ja paikka.

jos hakija haluaa vedota johonkin hakuilmoituksessa esitettyyn todistusaineistoon, se on todennettava totuusilmoituksella.

välitoimihakemuksen tueksi on yleensä esitettävä todisteet. Tämä on yleensä todistajanlausunto tai valaehtoinen todistus, joka sisältää kaikki olennaiset tosiseikat, jotka tuomioistuimen olisi saatettava tietoonsa, ja johon liitetään asiaan liittyvät asiakirjat. Kieltoja perustellaankin yleensä lausuntojen tai todistajanlausuntojen perusteella eikä ”elävillä” todistajilla.

kuten edellä on mainittu, välipäätöksen esittäjällä on velvollisuus ilmoittaa Yhteisöjen tuomioistuimelle kaikista seikoista, jotka voivat auttaa toista osapuolta tai jotka se katsoo toisen osapuolen esittäneen, jos sillä olisi ollut mahdollisuus tulla kuulluksi. Tämä velvollisuus koskee seikkoja, joista pyynnön esittäjä tai toinen osapuoli olisi tiennyt, jos ne olisivat tehneet asianmukaiset tutkimukset. Jos yhteisöjen tuomioistuin myöhemmin katsoo, että kieltoa hakeva osapuoli ei ole tehnyt asianmukaisia selvityksiä tai antanut kaikkia tietoja, se kumoaa kieltomääräyksen, mikä altistaa tämän osapuolen ristisitoumuksen mukaiselle vahingonkorvausvaatimukselle (kuten edellä on käsitelty) ja kielteiselle oikeudenkäyntikulumääräykselle.

Mitä kustannuksia siitä aiheutuu?

vaikka kieltohakemuksen hakemisesta tai vastustamisesta aiheutuvat kustannukset riippuvat aina yksittäistapauksen tosiasioista ja olosuhteista, kieltokanteet ovat yleensä kalliita ja aikaa vieviä oikeussuojakeinoja ja kustannukset voivat nopeasti nousta tuhansiin ja jopa kymmeniin tuhansiin puntiin.

kustannustasoon vaikuttavia tekijöitä ovat:

• hakemuksen kiireellisyys;
• asianosaisten todistajien lukumäärä; ja
• riippumatta siitä, onko hakemus jätetty ilmoittamatta vai ilmoittamatta.

tämän artikkelin tietojen on tarkoitus olla yleistietoa vain englannin laista, mutta ei kattavaa. Siihen ei saa vedota oikeudellisena neuvontana eikä vaihtoehtona erityisolosuhteisiin liittyvälle ammatilliselle neuvonnalle.

kieltojen aihe on monimutkainen, eikä kieltoja koskevissa ohjeissa voida koskaan esittää kaikkia tiettyyn tapaukseen liittyviä seikkoja. Tämä opas ei siis korvaa yksityiskohtaista neuvontaa tapauksessasi. Jos haluat lisätietoja tämän oppaan kohdista, ota meihin yhteyttä.

lisätietoja Andrew Perkins Riitojenratkaisutiimistä.