kasteessa ja kasteen vahvistamisessa (konfirmaatiossa) annamme seuraavat lupaukset: elää Jumalan uskollisen kansan keskuudessa, kuulla Jumalan Sanaa ja osallistua Herran ehtoolliseen sekä julistaa Jumalan hyvää uutista Kristuksessa sanojen ja tekojen kautta. Palvella kaikkia ihmisiä Jeesuksen esimerkkiä seuraten ja pyrkiä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan koko maan päällä.
kävin äskettäin konferenssissa Pacific Lutheran Universityssä ja yksi juontajistamme, Tri. Samuel Torvend keskittyi siihen, miten kirkot ovat käyttäneet paljon aikaa ja energiaa ja joskus rahaa mission ja vision lausuntojen kehittämiseen. Hänen mukaansa tämä alkoi 80-luvulla, kun monet yritysmaailman vaikutteet hiipivät kirkkovaltuustoihin. Esitelmässään hän veti esiin kasteessa antamamme lupaukset, jotka on lueteltu edellä.
hän uskoo, että meille on annettu nämä lupaukset ainoana tehtävänantona, jota tarvitsemme. Minua veti puoleensa se, mitä hän sanoi, koska nämä lupaukset yhdistävät kirkon yli tunnustuksellisten rajojen ja saavat meidät keskittymään siihen, mitä ja keitä meidät kutsutaan olemaan Kristuksen ruumiina. Tästä hetkestä vuoden loppuun saakka keskityn kirjoituksessani yhteen näistä lupauksista.
elää Jumalan uskollisen kansan keskuudessa
aloitamme sanoilla ” elää Jumalan uskollisen kansan keskuudessa.”Tämä saattaa tuntua ilmeiseltä paikalta aloittaa kesällä, jolloin kirkossakäynti näyttää notkahtavan siksi, että ihmiset ovat sunnuntaiaamuna lomalla tai muualla. Tämä lupaus on taistelu meidän perheessä, koska meidän pojat, eri syistä, eivät halua tulla palvomaan.
ja, tajuan. Kirkko voi olla yksinäinen paikka, jos ei koe, että on jokin ryhmä, johon mahtuu tai ei voi murtautua olemassa oleviin ryhmiin. Monet ihmiset tulevat palvomaan tuntien riittämättömyyttä uskonsa suhteen tai katuvat syntejään ja heidät saadaan tuntemaan itsensä ulkopuolisiksi sen sijaan, että he olisivat tervetulleita vieraita samassa veneessä kuin me kaikki.
jotain tärkeää tapahtuu, kun ”elämme Jumalan uskollisen kansan keskuudessa”; Pyhän Hengen voima muuttaa sydämemme. Uskon, että tämä tapahtuu selvimmin, kun tulemme Herran pöytään. Aloin juuri lukea Lenny Duncanin kirjaa, ja hän puhuu radikaalista vieraanvaraisuudesta, jota julistamme joka sunnuntai kutsuessamme ihmisiä Herran pöytään. Hän kuuli sen näin: ”Jeesus ei asettanut mitään rajoituksia tälle pöydälle, niin emme mekään.”Vaikka hän näytti erilaiselta kuin kaikki muut ihmiset, jotka palvoivat kirkossa tuona ensimmäisenä sunnuntaina, tämä kutsu muutti hänen sydämensä ja avasi hänet Hengen liikkeelle hänen elämässään.
asiat, jotka tunnistamme
kun elämme Jumalan uskollisen kansan keskuudessa, meidän on tunnustettava rikkinäisyytemme, meidän on tunnustettava ykseytemme Kristuksen ruumiissa, meidän on tunnustettava, kuten eräs virsikirjoittaja sanoo: ”meistä tulee sitä, mitä saamme.”Yhteinen elämämme on mullistavaa. Ja jos emme asu yhdessä, ja tämä merkitsee palvontaa, Raamatun tutkimista, vapaaehtoistyötä, rukoilemista, niin miten voimme muuttua? Tämä ei ole itsekäs asia, tai mitä siinä on minulle, tämä on pyhää antamista ja ottamista kaikkien Jumalan kansan kesken, jotka ovat kokoontuneet elämään kasteen lupauksia.
mikä on sinulle tärkeintä, kun elät lupausta ” elää Jumalan uskollisen kansan keskuudessa?”
– Pastori Steve