paljon löytyy opiskelijoita oppikirja auki ja kuulokkeet korvilla, jotka yrittävät helpottaa opiskelun tuskaa lohduttavilla kappaleilla.

mutta riippuen siitä, mitä kuuntelet, aivojesi pommittamisesta musiikilla ja opiskelulla kerralla voisi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

keskustelimme Nikki Rickardin, musiikkipsykologin ja Swinburnen Online-psykologian johtajan kanssa musiikin vaikutuksista muistiin ja siitä, auttaako se – vai haittaako-tenttiin valmistautumista.

ennen ja jälkeen:

yleissääntö musiikin käyttämisestä opiskeluvälineenä on, että sitä soitetaan ennen opiskeluaikaa ja sen jälkeen – ei sen aikana. Suosikkikappaleidesi soittaminen ennen opiskelua voi saada sinut hyvälle tuulelle ja saada sinut keskittymään ja valppaaksi, mikä parantaa oppimistasi.

kohottavan tai energisen musiikin soittaminen opiskelun jälkeen voi aiheuttaa adrenaliiniryöpyn, ja tämä fysiologinen ”kiihottumisreaktio” voi itse asiassa vahvistaa oppimasi pitkäkestoiseen muistiin paremmin. Musiikin kuunteleminen opiskelun aikana voisi kuitenkin olla häiritsevää.

kilpailevat aivojesi kaistanleveydestä:

lyhytkestoiseen muistiimme mahtuu vain tietty määrä kerrallaan. Jos kuuntelet musiikkia, käytät osan aivojesi ”kaistanleveydestä” (ns.kognitiiviset resurssit). Jos musiikki ei ole liian vaativaa, saatat kuluttaa vain vähän ja jättää paljon opiskelua varten.

kuitenkin, jos musiikki vie huomiosi, tai opiskelemasi materiaali on monimutkaista tai vaikeaa, se voi päätyä kilpailemaan liikaa kognitiivisiin voimavaroihisi nähden.

introvertit vs. ekstrovertit:

persoonallisuustyyppisi voi itse asiassa vaikuttaa siihen, miten suhtaudut musiikin kuunteluun opiskellessasi. Introvertit kokevat musiikin todennäköisemmin aivan liian häiritsevänä, kun taas ekstrovertit voisivat löytää siitä ylimääräisen motivaation, jota he tarvitsevat pysyäkseen tehtävässä.

se riippuu myös siitä, miksi käytät sitä; jos käytät musiikkia pitääksesi sinut mukana, niin siitä voi olla apua, mutta jos käytät sitä todella välttelystrategiana (välttääksesi opiskelun ajattelemisen), niin siitä ei ole apua!

tyylilajit:

jos soitat musiikkia auttaaksesi opiskelua, yritä valita musiikkia ilman sanoja ja pitäydy instrumentaaleissa – ja varmista, ettei se ole liian kovaa tai vaihda äänenvoimakkuutta toistuvasti.

musiikki, joka todennäköisesti kuluttaa enemmän kaistanleveyttä, on usein musiikkia, jota rakastat niin paljon, että sitä on vaikea sivuuttaa; musiikkia, jossa on paljon vaihtelua (tempon tai äänekkyyden muuttaminen); tai musiikkia, jossa on sanoituksia. Siksi instrumentaalimusiikki, jossa on säännöllinen biitti ja joka on vain hieman kohottava, saattaa olla parempaa kuin jotkin suosikeistasi.

tyylilajit, kuten soundtrackit, jazz, akustinen, klassinen ja elektroninen musiikki, ovat yleensä muita parempia keskittymisen suhteen – vaikka todisteet viittaavat siihen, että hiljaisuus on parempi kuin mikään musiikkityyppi.

tenttiaika:

on totta, että tiedon muistaminen voi olla helpompaa luomalla uudelleen se konteksti, jossa se on opittu, joten jos opiskelet musiikkia kuunnellessasi, niin saman musiikin soittaminen uudelleen ennen tenttiä voi auttaa käynnistämään tarvitsemasi muistot.

se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että vaikeneminen tentissä haittaisi sinua – kontekstista riippuvan muistin etuja tasapainottaa se, että sinulla on enemmän kaistanleveyttä työn tekemiseen.