SALT LAKE CITY — korkeimman oikeuden viiden vuoden takainen päätös samaa sukupuolta olevien avioliiton puolesta lähetti sokkiaaltoja uskonnollisissa yhteisöissä. Päätöstä vastustaneet uskonjohtajat ennakoivat yhteiskunnallista rappiota, oikeusjuttuja kirkkoja vastaan ja kasvavaa kyvyttömyyttä elää uskomustensa mukaan.

viisi vuotta myöhemmin monet heidän peloistaan eivät ole toteutuneet. Palvontahuoneet saavat edelleen kieltäytyä samaa sukupuolta olevien häiden järjestämisestä, ja pastoreilla on oikeus tuomita pyrkimys laajentaa LGBTQ-oikeuksia julkisella aukiolla.

pastorit olivat kuitenkin oikeassa ennustaessaan oikeusjuttujen vyöryä. Kitka LGBTQ-oikeuksien ja uskonnonvapauden suojan välillä on varmasti kasvanut vuodesta 2015, ja kysymystä näiden kahden tasapainottamisesta on käsitelty useita kertoja kongressissa ja korkeimman oikeuden edessä.

uusin uskontoa ja LGBTQ-oikeuksia käsittelevä tutkimus osoittaa, että samaa sukupuolta olevien avioliittojen laillistamisen jälkimainingeissa monet uskovaiset ovat entistä kiinnostuneempia löytämään keinon suojella sekä homopareja että uskonnollisia yhteisöjä. Eikä se ole ainoa tapa, jolla uskonnolliset näkemykset asiaan liittyvistä asioista ovat kehittyneet.

kuten amerikkalaiset yleensäkin, uskovaiset ovat vuodesta 2015 lähtien vahvistuneet samaa sukupuolta olevien avioliittojen kannattajiksi. Nyt on yleisempää, että uskonnolliset johtajat kehottavat seurakuntiaan kohtelemaan LGBTQ-yhteisön jäseniä kunnioittavasti.

lisäksi pidemmällä ajanjaksolla tehdyt tutkimukset osoittavat, että uskovaiset ihmiset uskovat nykyään todennäköisemmin kuin aikaisemmin, että heidän kirkkonsa pitää homoseksuaalista toimintaa OK: na.

”’homoseksuaalisen käyttäytymisen’ koettu hyväksyttävyys on muuttunut radikaalisti”, kertoo uusi tutkimus Paul A. Djupelta, joka on Denisonin yliopistossa Granvillessä Ohiossa toimiva valtiotieteilijä.

vuonna 2007 63% evankelisista kristityistä oletti, että heidän palvontahuoneensa kieltää homoseksuaalisen käyttäytymisen. Nykyään vain 34 prosenttia evankelisista uskoo näin olevan.

Djupe havaitsi samanlaisia muutoksia katolilaisten, mustien protestanttien ja muiden uskovien keskuudessa. Se on yllättävää, koska LGBTQ-oikeuksiin liittyviä merkittäviä kirkkopoliittisia muutoksia ei ole viime vuosina juurikaan tapahtunut, hän kertoi Deseret Newsin haastattelussa tällä viikolla.

” kirkkokuntien sääntöjen ympärillä on puuhasteltu”, mutta homoseksuaalisuutta ja samaa sukupuolta olevien avioliittoa koskevissa opetuksissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia, hän sanoi.

suurimmat käänteet liittyivät homoseksuaalisen käyttäytymisen tuomitsemiseen, Djupe sanoi. Esimerkiksi Yhdistynyt metodistikirkko äänesti viime vuonna samaa sukupuolta olevien avioliiton ja LGBTQ-vihkimisen kiellon puolesta.

sen sijaan, että ihmisten oletus siitä, että heidän kirkkonsa on tullut hyväksyvämmäksi homoseksuaaliselle toiminnalle, liittyy todennäköisesti uskonjohtajien kasvavaan epäröintiin keskustella aiheesta, Djupe sanoi.

”koska (homoavioliitoista) on tullut niin kuuma puheenaihe ja yleinen mielipide siitä on muuttunut niin paljon, konfliktia vastustavat papit luultavasti jättävät osan mielipiteistään siitä sanattomiksi”, hän sanoi.

Djupe tarjoaa joitakin tietoja tämän väitteen tueksi teoksessa, joka julkaistaan osana Michiganin yliopiston tulevaa kirjaa. Hän havaitsi, että niiden evankelistojen osuus, jotka kertoivat kuulevansa samaa sukupuolta olevien avioliitoista papiston jäseniltä, laski 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2016 vuoteen 2018-38 prosentista 24 prosenttiin.

monille palvojille on mahdollista, että he eivät tiedä kirkkonsa kantaa LGBTQ-oikeuksiin ennen kuin he tietoisesti hakevat sitä, Djupe lisäsi.

” vihjeitä saattaa tulla … mutta se ei luultavasti ole eturintamassa” viikoittaisissa jumalanpalveluksissa, Djupe sanoi.

keskustelu samaa sukupuolta olevien avioliitosta uskonnollisissa tiloissa ei kuitenkaan helpota jatkuvia pyrkimyksiä tasapainottaa LGBTQ-oikeuksia koskevia lakeja uskonnonvapauden suojiin.

monet uskovaiset vastustavat edelleen päättäväisesti LGBTQ-yhteisön jäsenten oikeusturvan laajentamista. Ja monet homojen oikeuksien aktivistit ovat edelleen vakuuttuneita siitä, että uskonnolliset johtajat eivät ajattele heidän parastaan.

”usein vastakkain asettuneet ihmiset eivät ole koskaan olleet samassa huoneessa”, sanoi uskonnonvapauslain asiantuntija Robin Fretwell Wilson Deseret Newsille viime vuonna.

Tietoliikennehäiriöt ovat suistaneet raiteiltaan yritykset ratkaista monia samaa sukupuolta olevien avioliittojen laillistamisen seurauksena syntyneitä oikeudellisia ristiriitoja.

esimerkiksi on vielä epäselvää, tulisiko homoliittoja uskonnollisista syistä vastustavien pienyrittäjien palvella LGBTQ: n asiakkaita, vaikka korkein oikeus käsitteli asiaa vuonna 2017.

tässä tapauksessa, Masterpiece Cakeshop vastaan Colorado Civil Rights Commission, tuomarit perustelivat päätöstään valtion virkamiesten kokemalla kaltoinkohtelulla Kristittyä leipuria kohtaan, eivätkä leipurin itsensä teoilla. 7-2-päätös ei ottanut kantaa siihen, onko vihkiäisiin liittyviä yrityksiä omistavilla uskovaisilla oikeus käännyttää samaa sukupuolta olevia pareja pois.

”tämän päätöksen pitäisi tarjota kylmää lohtua kaikille, jotka puolustavat laajempaa vapautusta syrjintäkieltoa koskevista LGBTQ-laeista”, sanoi James Esseks, joka johtaa ACLU: n LGBT and HIV-projektia, tuolloin.

viime vuosien aikana jotkut uskovaiset ovat asettuneet muita todennäköisemmin uskonnollisten yritysten omistajien puolelle palveluskiistoissa, ilmenee washingtonilaisen tutkimusyhtiön PRRI: n tekemästä tutkimuksesta.

vuonna 2016 62% valkoisista pääprotestanteista, 61% valkoisista katolilaisista, 52% Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon jäsenistä ja 72% juutalaisista vastusti sitä, että yrittäjien sallittaisiin kieltäytyä palvelemasta homopareja. Vuoteen 2019 mennessä luvut olivat pudonneet 54 prosenttiin, 56 prosenttiin, 43 prosenttiin ja 65 prosenttiin.

samana ajanjaksona LGBTQ: n syrjimättömyyssuojalle osoitettu uskonnollinen tuki on ollut johdonmukaista.

vuonna 2019 enemmistö kaikista suurimmista uskonryhmistä, mukaan lukien 61% valkoisista evankelisista protestanteista, 74% valkoisista pääprotestanteista, 72% mustista protestanteista, 74% valkoisista katolilaisista ja 70% myöhempien aikojen pyhistä, kannatti lakeja, jotka suojelivat LGBTQ-yhteisön jäseniä syrjinnältä asumisessa, palkkaamisessa ja julkisissa majoituspaikoissa, PRRI raportoi.

jotkut uskonnolliset johtajat ja LGBTQ-oikeuksien puolestapuhujat katsovat näitä kahta kyselytuloskokonaisuutta ja näkevät siinä mahdollisuuden. Kuluneiden viiden vuoden aikana monipuolinen järjestöjen yhteenliittymä on tehnyt yhteistyötä laatiakseen lainsäädäntöä, joka laajentaisi suojaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa vastustaville uskonoppineille ja homoyhteisön jäsenille samaan aikaan.

”haluamme tehdä oikein homojen oikeuksilla, mutta uskomme, että myös uskonnonvapaus on tehtävä oikein”, sanoi Institutional Religious Freedom Alliancen perustaja ja vanhempi johtaja Stanley Carlson-Thies Deseret Newsille joulukuussa 2019 sen jälkeen, kun kokoomuksen työn hedelmä, oikeudenmukaisuus kaikille-laki, esiteltiin kongressissa.

korkein oikeus näyttää jakavan tämän lähestymistavan homojen ja uskonnollisten oikeuksien suhteen. Oikeuden tuoreimmassa homojen oikeuksia puoltavassa päätöksessä, joka julkaistiin aiemmin tässä kuussa, tuomarit korostivat jatkuvaa tukeaan uskon ihmisille.

” olemme … syvästi huolestunut perustuslakiimme kirjatun uskonnon vapaan harjoittamisen lupauksen säilyttämisestä”, tuomari Neil Gorsuch kirjoitti enemmistön lausunnossa, jonka mukaan sukupuolisyrjinnän kielto työpaikoilla kattaa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän.

nyt eläkkeellä oleva tuomari Anthony Kennedy sanoi jotain samaa selittäessään oikeuden päätöstä samaa sukupuolta olevien avioliitosta vuonna 2015. Hänen mukaansa LGBTQ-oikeuksien tukemista ei tarvitse nähdä hyökkäyksenä uskonnonvapautta vastaan.

”monet, jotka pitävät samaa sukupuolta olevien avioliittoa vääränä, päätyvät siihen johtopäätökseen, joka perustuu kunnollisiin ja kunniallisiin uskonnollisiin tai filosofisiin lähtökohtiin, eikä heitä tai heidän uskomuksiaan väheksytä täällä”, Kennedy kirjoitti enemmistön mielipiteessä.